Joomla TemplatesBest Web HostingBest Joomla Hosting
Etusivu Kylä Kylän historia

Kylän historia

Martinniemi kasvaa ja komistuu

Martinniemi-nimen alkuperästä on useita olettamuksia. Ilmeisesti nimi on tullut Martti-nimisestä seudulla vaikuttaneesta miehestä. Ainakin Mårten (Martti) Pusula on asunut paikkakunnalla 1600-luvulla. On toki muitakin "sopivia" Martteja, mm. Martti Kurtti.

Martinniemen ailkuperäisenä paikannimenä voidaan pitää Martinkaria. Nimitystä käytetään mm. 1700-luvun kartoissa alueesta, jossa myöhemmin toimivat Martinniemen tehtaat.

Martinkarin eteläpuolella on kartoissa Venetkarin niemi. Nimi on käytössä edelleen ja viitannee venevalkamaan.

Martinniemen pohjoisen sivukylän, Häyrysenniemen, nimitys vanhoissa kartoissa on Kynsiluoto.

Kurtinhauta-nimeä 1700-luvun kartoissa käytetään lahdesta, joka jää Venetkarin ja Mustankarinsaarta kohti kurottavan Louhenluodon (Loueluoto) niemennokan väliin.

Nykyisellä Kurtinhaudan alueelle ei kartoissa ole annettu nimeä. Rantametsän paikkeilla, jossa nykyään on vankka puusto, mainitaan 1700-luvulla kasvavan pieniä kuusia, katajia ja pihlajia. Samanlaista kasvillisuutta on kartan mukaan tuolloin lähes kauttaaltaan Martinniemessä.

Perimätiedon mukaan Kurtinhauta on saanut nimensä nykyisen Satamatien merenpuolella sijaitsevaan suolampeen (entinen Vähä Satamajärvi) hevosineen hukkuneesta Kurtti-nimisestä miehestä. Perimätietoa ei ole pystytty todentamaan.

Laitakari on vanhoissa kartoissa kahtena saarena, Isona laitakarina ja Vähä Laitakarina.

Martinniemen vanhimpia ns. kantataloja ovat Kurtti, Nalkki ja Vahtola sekä hieman ulompana sijaitseva Luukela ja Siipola.

Asukkaita eri tahoilta

Martinniemeen on muutettu niin Karjalasta, Hämeestä, Savosta, Satakunnasta kuin Etelä-Pohjanmaalta. Sodan jälkeen seudulle asutettiin entisiä petsamolaisia ja Laatokan karjalaisia. Voi sanoa, että kylä on melkoinen "sulatusuuni", sillä vilkkaan sataman kautta sinne on tullut myös ulkomaalaista verenperintöä.

1920-luvulla Martinniemi koki suurehkon väestönlisäyksen, kun itärajan takaa Vienan Karjalasta tulvi pakolaisia ja heitä värvättiin työhön lakkotaisteluja käyvälle sahalle.

Viime vuosina kylälle on muuttanut lapsiperheitä mm. Oulusta. Hyvät yhteydet mahdollistavat työssä käymisen kaupungissa. Asukkaita Martinniemessä on nykyisin 2200-3000 riippuen siitä, miten kylän rajat vedetään.

Kylässa on vilkasta seurakunnallista toimintaa ja ev.lut. seurakuntakoti sekä ortodoksinen rukoushuone.

Työväenliike on ollut hyvin laajaa ja monipuolista Martinniemessä, teollisuuspaikkakunnasta kun on kyse, ja kylässä onkin yksi Pohjois-Suomen suurimpia työväentaloja. Kurtinhaudalla sijaitsevan Renkaan talon rakensi 1908 -1910 paikkakunnan satamatyöläisten ammattiosaston edeltäjä Lastausyhdistys Rengas.

Useita kyläjuhlia

Viime vuosina Martinniemen kyläyhdistys on järjestänyt kyläläisille yhteisiä tilaisuuksia. Kesäjuhlilla on jo 25-vuotiset perinteet. Talvitapahtuma Ukkolan rannassa on uusi tulokas. Maakinen Martinniemi on kesäinen, omaehtoisesti syntynyt hauska kulttuuritapahtuma, joka näyttää kasvavan ja runsastuvan ohjelmaltaan kaiken aikaa.

Rauma-Repolan entinen kerhotalo Kerhola sijaitsee keskellä kylää. Siinä ei ole ollut toimintaa sen jälkeen, kun rakennuksessa vaikutti lähinnä venäläisiä operettivierailuja järjestänyt yksityinen teatteri Anjushka.

Kylässä on Kurtinhaudan kalasatama. Rauma-Repolalta jäänyt puutavaralastaukseen käytetty satama on käyttämättömänä. Mikäli Haukiputaan edustalle suunniteltu tuulivoimapuisto toteutuu, toivotaan Martinniemen satamasta sen huoltosatamaa. Mustassakarissa toimii entisen luotsiaseman tiloissa väylänhoitotukikohta.

Suonta iskettiin

Martinniemi koki vakavan suoneniskun 1988, jolloin kylän suurin, lähestulkoon ainoa työnantaja Martinniemen saha lopetti toimintansa. Tuolloin pelättiin koko kylän kuihtuvan, mutta toisin kävi. Martinniemi elää toisen tulemisen aikaa. Väkiluku kasvaa, rakennustoiminta on vilkasta ja palvelut paranevat. Kylällä on kaksi kauppaa, leipomo myymälöineen sekä monia muitakin palveluja.

Martinniemen koulu peruskorjattiin v. 2005-2006. Koulun tiloissa vuodesta 1955 toiminut kirjasto oli lakkauttamisuhan alla kunnan säästötoimien takia, mutta se säilytettiin. Sen sijaan neuvola lakkautettiin kunnan säästöihin vedoten. Lasten päiväkotia on jo jouduttu laajentamaan kylän lapsiluvun lisääntyessä. Uusia asuntoalueita on kaavoitettu.

Kylän yleisilmettä on viime aikoina ryhdytty kohentamaan mm. tie- ja päällystystöitä tekemällä asukkaiden ja kyläyhdistyksen vaadittua sitä kunnalta.

Kaunis rantametsä

Martinniemi tarjoaa viihtyisän asuinympäristön. Ulkoilumahdollisuudet ovat erinomaiset ja meri tuo oman lisävärinsä tarjoten hyvät merelliset harrastusmahdollisuudet.

Kurtinhaudan ikivanhoille hiekkadyyneille on kasvanut merenrantametsä, jota kauniimpaa virkistysaluetta ei Oulun seudulta löydy. Kyläläisten voimakkaasta vastustuksesta huolimatta talousvaikeuksien kanssa painiskeleva Haukiputaan kunta on yrittänyt kahteen otteeseen muuttaa rantametsää asuntoalueeksi.

Paikalliset asukkaat ovat halunneet säilyttää ainutlaatuisen rantametsän kaikkien yhteisenä virkistysalueena.

1980-luvulla asukkaat ilmaisivat kantansa kansalaisadressilla ja rantametsän kaavoitushanke asuntoalueeksi kaatui kunnanvaltuustossa. Toistamiseen kunta yritti kaavoittaa metsän asumiskäyttöön 2006 - 2008. Tämäkin hanke kariutui kunnanvaltuustossa asukkaiden kerättyä yli 3000 nimen kansalaisadressin. Kaavasta jätettiin lähes 250 virallista valitusta. Kaavoitushanke ja sitä vastustanut Pro Kurtinhauta-liike saivat laajaa näkyvyyttä jopa valtakunnallisesti.

Martinniemen kyläyhdistys on esittänyt Kurtinhaudan merenrantametsän, viereisen kalasataman ja Mustankarin alueelle vapaa-ajankeskusta.

Laivanrakennusta ja sahausta

Martinniemen ensimmäinen teollinen yritys oli nykyisen Kurtinhaudan kalasataman tienoilla sijainnut oululaisen Carl Fredrik Engmanin omistama laivaveistämö, joka sai toimilupansa 1782. Veistämö rakensi jopa valtameriliikenteen purjelaivoja. Myöhemmin laivatelakan paikkeilla sijaitsi Rauma-Repolan omistama proomutelakka.

Martinniemen saha perustettiin 1905, jolloin se toimi Granfeltin sahan nimellä. Myöhemmin omistaja ja nimi vaihtuivat monia kertoja. Viime vaiheessa suursaha toimi Rauma-Repola Oy:n Martinniemen tehtaiden nimellä ja työllisti enimmillään jopa 1300 henkeä. Lyhyen aikaa ennen sahan lopullista lopettamista sahaajana oli Vapo. Martinniemen tehtaat olivat Haukiputaan kunnan suurin työllistäjä.

Puutavaran sahauksen lisäksi tehtailla valmistettiin puutaloja 1940 - 1960 ja Laitakarissa sijaitsevassa Martinniemen puuhiomossa tehtiin 1926 - 1964 paperimassaa ulosvientiin. Puuhiomon yhteydessä toimi höyryvoimala. Sähköä tuotettiin sahaus- ja kuorimojätteitä polttamalla.

Puuhiomon ja voimalan rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita 1920-luvun teollisuusrakennuksia ja ne ovat suojeltuja. Voimalaitoksen 72 metriä korkea, kauas Perämerelle näkyvä piippu on purku-uhan alainen. Kyläläiset toivovat sen säilyttämistä sahaustoiminnan muistomerkkinä.

Jatkosodan aikana Neuvostoliitto yritti pommittaa ainakin kerran, eräiden tietojen mukaan kaksi kertaa tehtaita, mutta pommit putosivat pääosin tehdasalueen ulkopuolelle Kurtinhaudan eturannalle aiheuttamatta muuta kuin aineellisia vahinkoja.

Nykyisin Martinniemen vanhalla saha-alueella toimii Martinniemi Timber Oy.

Oma satama

Martinniemessä oli laivaliikennettä ja puutavaran ulosvientiä 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle asti. Enimmillään Martinniemessä kävi lastia noutamassa 1960-luvun alkupuolella noin 200 laivaa vuodessa. Laivat lastasivat sahatavaraa, jonkin verran myös propseja ja paperimassaa. Lastaus tapahtui redillä Kiiminkijokisuun ulkopuolella.

Martinniemen redin kautta vietiin ulos myös A. Santaholma Oy:n Jokirannan sahan sahatavaraa. Puutavara kuljetettiin Santaholmalta ja Rauma-Repolasta redillä oleviin laivoihin hinaajien vetämillä proomuilla.

Redilastuksen päätyttyä vientitoimintaa oli vielä Rauma-Repolan tehtaiden omassa satamassa, joka avattiin vuonna 1970. Satama oli eräs Perämeren merkittävimmistä 1970-luvulla.

Eräiden tietojen mukaan Kajaani Oy suunnitteli paperitehtaan rakentamista Martinniemeen tai Laitakariin yhdessä Rauma-Repolan kanssa 1960-luvun alussa. Kajaani todettiin kuitenkin paremmaksi vaihtoehdoksi.

Myös Raahe Oy, jonka omistuksessa Martinniemen saha oli 1920 - 1942, kaavaili paperitehdasta Martinniemeen. Vuonna 1935 oli lehtitietojen mukaan aikomus rakentaa myös laatikkotehdas Martinniemeen. KOP:n valvonnassa ollut, rahavaikeuksia potenut Raahe-yhtiö lienee joutunut hautaamaan hankkeensa rahoitusongelmien takia.

Pitäjän suuri kylä

Suurimmillaan Martinniemen asukasluku oli 1960-luvun alussa. Silloin taajamassa asui noin 5000 henkeä, mikä oli reilu kolmannes koko Haukiputaan pitäjän silloisesta asukasluvusta.

Kylässä oli 15 kauppaa, kaksi elokuvateatteria, viisi tanssipaikkaa, taksiasema, kahviloita, ruokalaravintoloita, neuvola, hammaslääkäri, kunnanlääkärin vastaanotto, apteekki ja kolme koulua (Pudas, Uusi koul, Vanha koulu).

Tehtaita varten kylälle rakennettiin oma rautatie, jossa oli myös henkilöliikennettä.

Joni Skiftesvik

 

 

Viimeksi päivitetty (07.10.2010 00:29)

 
Jaa
Linkkkivinkki!
Kuvagalleriasta
  • Kahvin myyntiä